Salaojaremontti

Muistattekos miehen, joka vannoi ettei koskaan (-tiedän, olen käyttänyt tätä aloitusta aiemminkin…) tee itse salaojia, vaan teettää ne?Paitsi että tekee itse sittenkin. Jotenkin homma tässä vuosien varrella veivattuani kypsyi, (tai ympäristö kypsyi veivaamiseeni) ja kun lähes kaikki saamani urakkatarjoukset olivat aika tyyriin tuntuisia (10K-14K), päätin serkkuni ystävällisellä avustuksella (ja kaivinkoneella) käydä itse toimeen. Vielä kun mutkan kautta tuttu rakennusmestari kävi alueella toteamassa tilannetta ja lupasi kädestä kiinni pitämisen lisäksi hoitaa myös paperisodan kunnan kanssa, ja…
Read More


Porraspuuhaa

Putsasin sitten talon alkuperäisiä ulkoportaita taas kerran. Lainaksi saamani painepesuri oli vain näköjään vähän turhan heavy peli mokomaan puuhaan ja kuinka ollakaan, suuri pala putosi askelmasta pokspois kun sitä vähän pesaisi.Hyvä alku, kerta kaikkiaan. Korjaushommia vaihteeksi tiedossa. Aina aika ajoin tässä vanhaan taloon liittyvien projektien vaihdellessa olen suuresti hämmästellyt sitä, kuinka valtavan paljon eri koulukuntien edustajat antavatkaan varsin eriäviä mielipiteitä kuinka hommat tulisi loppujen lopuksi suorittaa? Nytkin sain varmaankin ainakien viisi erilaista toteuttamismahdollisuutta homman hoitamiselle…
Read More


Hometta klitsussa!

No saakeli. Sain sitten naapurin pihalta puita. Uuusille tulokkaille halkovaraston siivousta vähän aikaa puuhattuani löytyi kokolailla ikävähkö yllätys, kun öljypannun vieressä pötköttäneet aikaisemmat kaverit paljastuivat hyvinkin ei-kuiviksi. Eli hiukka homeisiksi. Eikun koko kolme kuutiota käsin ulos uuteen paikkaan tuulettumaan. Ihan pikkasen turhaa hommaa…


Syksy

Totta se on. Iltaisin on jo viileää.Pitäisi kai oikein istahtaa alas ja taas kerran mietiskellä mitä PITI saada aikaan tänä kesänä ja jota ei sitten syystä tai toisesta edes aloittanut.Toisaalta jouten oleminen kaikki 6 viikkoa teki aika terää sekin ja lupasin itselleni olla tekemättä mitään taloon liittyvää tämän kesän aikana.Akkujakin pitää kuulemma aina välillä ladata etei mene into koko touhuun. Aika jees meininki näinkin. Jouten. Töihin palaaminen on ollut kyllä erittäin takkuista tällä kertaa. Taitaa…
Read More


Hyvä päiväkirja…nyt alkaa olla kiirus…

Johan on aikaa taas vierähtänyt tämänkin turhuuden päivittämisestä.Paljon on vettä virrannut Donissa…eiku… ”Kun remonttia siirtää riittävän pitkään, tulee jossain vaiheessa kiire” – vanha Rekolalainen sanonta. Miten KAIKKI remontit menevät 1) aina pitkäksi 2)maksavat ainakin kymmenkertaisesti aiottuun nähden 3) etenevät vain vaikeuksien kautta? Minä vaan kysyn?Vielä pari viikkoa sitten olin hyvässä vauhdissa. Seinät saivat uuden pinnan vauhdilla ja kaikki kulki kuin ajatus. Viikkokausia aikaa tupaantuliaisiin, johon mokoman piti valmistua. Sitten iski lattian kirous. Sattupas nimittäin niin,…
Read More


Kattomiehen mietteitä

Ai jummaleisson. Mää oon miäs. Sisäkatto meni faijan avustuksella paikalleen notta pölähti.Ekaks viitisen tuntia kimpass ja loput ite. Meinasin vielä luovuttaa kun pari pahaa palaa jäi jäljelle, mutta jokin hulluus sai yliotteen ja pitkin yötä tuli hommasta valmista. Nyt väsyttää aika tavalla, mutta mieli on hyvä, kun sai tehtyä vähän enemmän kuin piti. Seuraavana vaiheessa kaappien ovista parit zentit poies, ni menevät uuden katon kanssa mukavasti mestoilleen. Jos oikein puristas, ni pääsis seiniin kiinni ennen…
Read More


Remonttihommaa

Vähän vähäiselle jää tämä blogiin kirjoittaminen kun kone on edelleen veks pelistä. Joka tapauksessa lisäsiiven remontti räjähti viimein käyntiin. Vanhan tapetin poistaminen ei sitten sujunutkaan ihan noin vain ja pinnasta tuli kaikkea muuta kuin tasainen. Käsityön aito leima tulee näkymään täsää tilassa. Pohjamaalaaminen vei insuliitista syntyvän pölyn pois ja nyt pitäisi enää päättää mikä lopullinen pinta tulee olemaan loppujen lopuksi. Tuollainen vanha seinä on kaikkea muuta kuin kiitollinen korjattava. Yksi vaihtoehto olisi Gyprocin laittaminen joka…
Read More


Loppiainen

Siis näinkin voi viettää aikaansa. Loppiais-aatonaatto meni duunin jälkeen ruokaillessa vanhan frendiporukan keskellä mukavissa tunnelmissa. Ravintola Via oli uusi kokemus tomumajalleni, eikä kauhean epämieluisa sellainen. Muunmuassa Italialaista ruokaa ja aika hyvää sellaista. Parmankinkkua alkuun ja kanapastaa gorgonzolalla päälle punaviinin kera. Mainio meininki. Sopivan nasevaa pastaa tarjoiltuna riittävän nopeasti valmistamisen jälkeen. Juustoja oli juuri sopivasti annokseen nähden ja mikään ei lillunut missään. Maku herkullinen. On vähän asioita joista oikeasti tiedän ja pasta on ehkä top viiden…
Read More